Ensimäinen kohteemme oli Ideapark Lempäälässä. Vastassa meitä oli pormestari Eero Lehtinen mustassa frakissa koska merkittäviä vieraita oli tullut tutustumaan kauppakeskukseen. Ei muuta kuin joutuin pois onnikasta ja pormestarin infoon.
Pormestari piti noin puoli tuntia kestäneen kauppakeskuksen esittelyn josta ei todella hauskoja juttuja puuttunut. Taperelaisesti homma hoitui noireesti
.
Kirsin ruskeat silmät johtuivat pormestarin mukaan suklaan runsaasta syönnistä. Hän kehoitti Kirstiä juomaan sinistä maitoa niin silmät tulevat sinisiksi.
Kaikki odottivat mikähän juttu seuraavaksi tulee. Venattiin oikein tamperelaisittain. Oltiin sitä ihankiharalla kun sitten lähdettiin tutustumaan kauppakeskuskseen.
Ideaparkin tärkein nähtävyys lapsille on maailan suurin nalle, joka painaa yli 800 kiloa.
Kolme tuntia Ideaprkissa kului noireesti ja kun tultiin onnikkaan yhdellä ja toisella oli kasseja ja nyssäköitä mutta yhtään velvepakkia ei ollu kellään. Matka jatkui Tamperaan keskustaan hotelli Cumulukseen jossa saatiin huoneet ja majoittauduttiin.
Ehtoon korvalla meillä oli ruokailu hotellin ravintolassa ja ei siinä tarvinnut rasvakaapelia syödä sillä oli Kerttu tilannut meille hyvän lounaa.
Tampereen työväen teatterin aulassa varrotaan Herrasmieshuijareiden alkua.
Tetteriesitys oli vaudikas ja hauska ettei siinä tarvinnut kenekään porata. Töllötää vaan, että mitä se Arja koriseva seuraavaksi keksii.
Pekkaa ja Maire tuurasi sillä he pääsivät yhteiseeen kuvaan herrasmieshuijarien kanssa.
Sunnuntaiaamuna klo 10.00 sanottiin moro Tampereelle ja lähdettiin kotimatkalla kohti Jyväskylää . . .
. . . mutta Jämsän Patalahdessa pidettiin kahvitauko ja otettiin yhteinen matkapotretti.
Nyrölässä oleva kallioplanetaario oli viimeinen kohteemme jossa saimme tustustua avaruuden ihmeisiin.
Parhaimmat kiitokset kaikille matkalla olleille. Kun matkalla oli hyvä porukka muodosti myös hyvän matkan.
Lämipät kiitoksemme Kertulle hyvin suunnitellusta ja täsmällisesti aikataulun mukaan toteutetusta teatterimatkasta!
Tekstissä sinisellä merkityt sanat ovat Tampereen murretta. Moro!
Lisää valokuvia löydät Pihtiputaan Sydänyhdistyksen verkkoalbumista.
Kommentit